Ritarihuone – Riddarhuset

Viime kuussa kävimme vierailulla Suomen Ritarihuoneella, joka sijaitsee Helsingin Kruununhaassa. Ritarihuone valmistui vuonna 1862 ja sen on suunnitellut arkkitehti G. T. Chiewitz.

Ritarihuone toimi vuosina 1863-1906 Suomen säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana.

Ritarihuoneen aulatilaa

Ritarihuoneen aulatilaa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IMG_2736

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

R.W. Ekman: Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi

R.W. Ekman: Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi

Ritarihuoneen seinillä on kaikkien aatelissukujen vaakunat. Osa suvuista on jo sammunut.

Ritarihuoneen seinillä on kaikkien aatelissukujen vaakunat. Osa suvuista on jo sammunut.

IMG_2752

Juhlasalin tuolit ovat alkuperäisiä.

Juhlasalin tuolit ovat alkuperäisiä.

Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti.

Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti.

 

 

 

The sights of Helsinki

Lutheran cathedral

Helsinki lutheran cathedral

– Helsinki Cathedral
– Senate square
– Bank fo Finland

– House of the Estates
– National Archive of Finland
– Esplanade Park
– Havis Amanda statue
– Market Square and Old Market Hall
– City Hall
– Presidental Palace
– Tori Quartes
– Uspenski Orthodox Cathedral
– Suomenlinna Maritime Fortress
– Stockmanns Department Store
– Töölö Area
– Helsinki Winter Garden
– Olympic Stadium
– Stadium Tower
– Sibelius Monument
– Temppeliaukio Church/ Rock Church
– Parliement
– National Museum of Finland
– Linnanmäki Amusment Park
– Museum of Contemporary art Kiasma
– Railway Square
– Central Railway Station
– Ateneum Art Museum
– Finnish National Theatre
– Grand Casino Helsinki
– Fennia quarter
– Helsinki University Botanical Garden
– Amos Anderson Art Museum
– Kaivopuisto Park
– Korjaamo Culture Factory
– Sinebrychoff art museum
– Savoy Theatre
– Seurasaari Open-Air Museum
– Alexander Theatre
– Finlandia Hall
– Helsinki Music center
– House of Nobility
– Sederholm house
– Three smith’s statue

Hakaniemessä hoipertelua ja Kalliossa kuljeksimista

Tämä päivä oli varattu Kalliolle ja Hakaniemessäkin pyörittiin. Päivä alkoi sillä, että tapasimme ryhmämme kanssa Hakaniemen torilla heti aamulla. Ensimmäisenä kohteenamme kävimme katsomassa patsaan, minkä Moskovan kaupunki lahjoitti Helsingin kaupungille 1990. Veistoksen aiheena on eri mantereiden asukkaat, jotka kannattavat lehvin koristettua maapalloa rauhan puolesta järjestetyssä mielenosoituksessa. Vastavuoroisesti Helsinki lahjoitti myös Moskovalle Antti Neuvosen veistämän patsaan nimeltä Kansojen Ystävyys.

Maailman Rauha, veistänyt pronssista Oleg Kirjuhin

Maailman Rauha, veistänyt pronssista Oleg Kirjuhin

Kierroksella pääsimme myös tutustumaan yhteen Helsingin hienoimmista hotelleista, yhteen Hilton-ketjun hotelliin. Kävimme hotellin aulassa, joka oli oikein valoisa ja hieno. Kysyimme luvan, että saisimme katsella ympärillemme sekä ottaa muutamia valokuvia.

IMG_2687

IMG_2689IMG_2690

Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, jossa ei ole ollenkaan tiettyä tähtiluokitusta hotelleilla. Hotellit vastustavat tähtiluokituksen käyttöönottamista, koska ne pitävät luokitusta vääristävänä. Hilton hotellin ulkopuolella keskustelimme hieman aikaa maailman upeimmista hotelleista ja siitä, miten tähtiluokitukset eroavat eri maissa. Esimerkiksi viiden tähden hotelli New Yorkissa on varmasti hyvin erilainen kuin viiden tähden hotelli jossain Afrikan maassa. Puhuimme myös Helsingin hienoimmista hotelleista. Muita hienoja hotelleja Hiltonin lisäksi Helsingissä ovat mm. Kämp ja Hotel Haven, jotka ovat tietysti liikemiesten ja julkisuuden henkilöiden suosiossa.

Hotellissa vierailun jälkeen jatkoimme matkaamme Helsingin työväentalolle. Helsingin työväentalo eli Paasitorni on Hakaniemen Siltasaaressa sijaitseva rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokous- ja kongressikeskus.

Paasitornin aulatilaa

Paasitornin aulatilaa

Arkkitehti Karl Lindhal suunnitteli paikalle Jugend-tyylisen rakennuksen, joka valmistui vuonna 1908. Nykyisin Paasitornista löytyy lähes 30 kokous- ja juhlakäyttöön soveltuvaa tilaa 8-800 hengelle, neljä ravintolaa (Paasiravintola, Paasin Kellari, Juttutupa ja Graniittilinna) sekä 170-huoneen hotelli Scandic Paasi. Paasitorniin voi tutustua lisää Paasitornin omilta nettisivuilta: http://www.paasitorni.fi/

Pääsimme katselemaan nähtävyyksiä Paasitornin huipulta

Pääsimme katselemaan nähtävyyksiä Paasitornin huipulta

IMG_2701

IMG_2699

Helsingin Tuomiokirkko näkyy hienosti taivasta vasten

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kallion kaupunginosa Helsingissä on työväen kaupunginosa. 1960-luvulle asti kaupunginosan pienissä yksiöissä ja kaksioissa asui lapsiperheitä, jotka muuttivat tuolloin varallisuuden salliessa muualle. Nykyään Kallio tunnetaan erityisesti opiskelijoiden, nuorten aikuisten ja taiteilijoiden kaupunginosana. Kallion puolella kävimme tutustumassa mm. yleiseen saunaan ja Kallion kuuluisaan kirkkoon.

Kallion kirkko sijaitsee mäellä, mistä se näkyy hyvin kauas

Kallion kirkko sijaitsee mäellä, mistä se näkyy hyvin kauas

IMG_2716

 

IMG_2717

Kallion kirkon alttari

Kallion kirkon alttari, kirkossa soi urkumusiikki, kun tulimme sisälle

Sateinen päivä Helsingissä

Eilen satoi melkein koko iltäpäivän, mikä hieman vaikutti päiväohjelmaamme. Sen sijaan, että olisimme olleet ulkona, niin kuin aluksi piti, pompimme niin sanotusti paikasta toiseen sateensuojaan.

Päivämme alkoi kuitenkin Rautatieasemalta ja Rautatientorilta. Ensimmäiseksi kävimme katsomassa Aleksis Kiven patsasta, joka on istunut torilla jo 74 vuotta. Rautatientorin patsaan on veistänyt Wäinö Aaltonen. Aleksis Kivellä on monia patsaita ja muistomerkkejä muuallakin päin Suomea, kuten Tampereella, Turussa ja Tuusulassa. Eikä se ihme olekaan, sillä onhan Aleksis Kivi Suomen kansalliskirjailija. Lisää Aleksis Kivestä kertoo http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1

Aleksis Kivi, veistänyt Wäinö Aaltonen 1939

Aleksis Kivi, veistänyt Wäinö Aaltonen 1939

Heti Aleksis Kiven patsaan takana Rautatientorilla on Suomen Kansallisteatteri. Kansallisteatteri perustettiin vuonna 1872 Suomalaisena teatterina, mikä tekee siitä myös samalla Suomen vanhimman suomenkielisen ammattiteatterin.

Suomen kansallisteatteri perustettiin v. 1872

Suomen kansallisteatteri

Kansallisteatterin talon suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist-Tarjanne. Teatteri vihittiin käyttönsä 9. huhtikuuta 1902. Suomalainen teatteri oli muuttunut Suomen Kansallisteatteriksi.

Suomenkielisen näytelmäkirjallisuuden  Aleksis Kiven teoksista, esim. Seitsemän veljestä ja  Nummisuutarit, ovat kuuluneet 130 vuotta Suomen Kansallisteatterin eniten esitettyjen näytelmien joukkoon.

Kansallisteatterissa on esiintynyt paljon tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä kuten esimerkiksi Tauno Palo ja Ansa Ikonen.

Rautatientorilta jatkoimme matkaamme Ateneumin läpi kauppaan, mikä myy paljon erinäisiä Suomi-tavaroita turisteille ja miksei myös suomalaisillekin asiakkaille. Myyjät kertoivat, että suosituimmat tuotteet vaihtelevat paljon riippuen asiakkaan kansallisuudesta. Japanilaiset turistit ostavat paljon kaikenlaisia muumituotteita ja venäläiset turistit taas ostavat paljon esimerkiksi vaaleita villapaitoja.

Kaupassa myytiin paljon kaikenlaista pientä koristetavaraa.

Kaupassa myytiin paljon kaikenlaista pientä koristetavaraa.

Kaupan alakerrassa on koko tila varattu joulumaalle, missä myydään kaikkea mahdollista jouluun liittyvää koristetta ja tavaraa. Jouluhan on Suomessa melko iso juttu, koska onhan joulupukki kuitenkin kotoisin Suomesta. Näin ollen kaikenlainen joulutavara kiinnostaa varmasti myös turisteja.

Joulumaa

Joulumaa

Porokoristeita

Porokoristeita

 

 

 

 

 

 

 

 

iittalan näyteikkuna

iittalan näyteikkuna

Saman kadun varrella oli myös paljon muita liikkeitä, mitkä liittyvät Suomeen ja suomalaisuuteen. Esimerkiksi Kalevala-korukauppa ja Iittalan lasia myyvä kauppa. Iittala on muotoillut lasia jo vuodesta 1881 asti ja tehynyt sen niin hyvin, että astioita myydään edelleen. Iittalaa arvostetaan Suomessa ja miltei kaikista talouksista löytyy iittalan astiota.

Till Fazers fabriken!

Kävimme ryhmämme kanssa tutustumassa Fazerin tehtaalla Vantaalla. Opastuskierros toteutettiin ruotsiksi, koska se oli ruotsin tuntiemme aikana. Se olikin hyvää ruotsinkielen harjoittelua, ottaen huomioon, että meidänkin pitää toteuttaa osa opaskurssin näytöstä ruotsiksi.

En ollut koskaan aiemmin käyny Fazerin tehtaalla, joten odotin mielenkiinnolla opastusta. Tosin täytyy myöntää, että opastuskierros ei oikeastaan ollut mikään kierros ollenkaan ja vähän petyin. Kävelimme yhtä käytävää pitkin eteenpäin ja palasimme samaa tietä takaisin. Sen jälkeen katsoimme pari videota Fazerista. Olisin tahtonut nähdä vähän laajemmin, sitä mitä kaikkea tehtaalla tapahtuu.

Opastuskierroksen päätteeksi saimme syödä suklaata niin paljon kuin jaksoimme ja viedä vielä kotiin  paperikassin täynnä Fazerin uutuuksia. No ainakin kierroksella oli siis kunnon katharsis jollei muuta.

Fazer-paperikassin sisältöä

Fazer-paperikassin sisältöä

Kansallismuseo – The National Museum

Kävin ensimmäistä kertaa Suomen kansallismuseossa ja pidin museosta paljon. Esillä oli Suomen koko historia aina esiajoilta nykyaikaan. Katseltavaa, luettavaa ja opittavaa riitti.

Kansallismuseo ulkoa päin

Kansallismuseon rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren sekä Eliel Saarinen. Museo rakennettiin pääosin vuosina 1905-1910

Kansallismuseon Karhu-patsas

Kansallismuseon Karhu-patsas

Kierroksemme kansallismuseossa alkoi esihistorialliselta ajalta, miltä ei ole olemassa mitään kirjoitettuja dokumentteja.

Susiluola

Susiluola

Kuvassa olevassa vitriinissä on esitelty Susiluolaa, mikä  on ensimmäisiä tunnettuja ihmisasumuksia. Susiluola sijaitsee Kristiinankaupungissa.

Hylkeen luuranko

Hylkeen luuranko

Tämä hylkeen luuranko on löydetty savesta, Närpiöstä. Sen kylkiluiden välissä oli luinen harppuuna, jolla kivikauden ihmiset n. 400 vuotta sitten ovat surmanneet hylkeen. Hylje on Grönlannin hylje, joka kivikauden jälkeen on hävinnyt Itämerestä kokonaan.

Kuppikiviä

Kuppikiviä

   Kansallismuseossa oli myös näytillä kuppikiviä, mitkä olivat mielestäni kiinnostavia. En ollut ennen kuullut kuppikivistä, saati nähnyt sellaista. Oli mielenkiintoista, mihin tarkoitukseen kuppikiviä oli alun perin kätetty.

Uhrikuoppiin jätettiin esim. viljaa suvun vainajille, haltijoille sekä maahisille hyvän onnen ja suosion toivossa. Jonkin kansanperinteen mukaan kuppikivien koloihin saattoi myös jättää murheita ja näin päästä eroon surutaakasta.

 

 

Seuraavaksi päästinkin jo keskiajalle. Kerroin jo aiemmin Pyhästä Henrikistä, mutta tässä on myös veistos, joka kuvaa katolisen Suomen suojeluspyhimystä. Kuva on hieman epäselvä, mutta pääasiassa veistos näkyy kuitenkin.

Pyhä Henrik, Sääksmäen kirkosta

Pyhä Henrik, Sääksmäen kirkosta

Veistos on tehty 1500-luvun alussa Pohjois-Saksassa. Pyhä Henrik eli Piispa   Henrik oli Suomessa vaikuttanut keskiaikainen kirkonmies.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalevelaisen Runokielen Seuran mukaan Piispa Henrikin Surmavirsi menee näin:

Kasvoi ennen kaksi lasta,
ensimmäinen Englannissa,
toinen Ruotsissa yleni.
Herra sieltä Englannista,
se on Heinrikki Hämehen,
joka Ruotsissa yleni,
se on Eirikki kuningas.
Sanoi Heinrikki Hämehen
Eirikille, veljellensä:
”Lähtekäämme ristimähän
maita kastamattomia,
paikkoja papittomia,
tehkäämme kiviset kirkot,
kappelit rakentakaamme,
papin saarnoja sanella
kaiken kansan kuultavaksi!”
Sanoi Eirikki kuningas,
sanoin lausui, suin puheli,
Heinrikille, veljellensä:
”Älä lähde Suomen maalle,
paljon on sinne mennehiä,
ei paljon palannehia,
siellä on järvet jäätymättä,
joet juoksevat sulana.”
Sanoi Heinrikki Hämehen
veljellensä Eirikille:
”Kierrän järven Köyliössä,
selviän sulista joista.”
Pani varsan valjahisin,
orihille suitset suuhun,
pani ränget norsunluiset,
valjahat majavanluiset
hevon kaulan kahden puolen.
Kunnosti hevospelinsä,
reunat reessä kohdallensa,
eteen alttarin asetti,
reen perälle pienet kirjat.
Niin kohta ajohon lähti,
ajoi teitä talvisia
täydet kaksi vuorokautta,
eikä taukoa pitänyt.
Sanoi Eirikki kuningas
Heinrikille veljellensä:
”Jo tässä tulevi nälkä,
kun ei syödä eikä juoda
eikä purtua pidetä.”
”Lalli on lahden tuolla puolen,
talo vankka niemen päässä,
siellä syömme, siellä juomme,
siellä purtua pidämme.”
Saavuttuansa talohon
herra Heinrikki Hämehen
hevosille otti heinät,
paiskas penningit sijalle,
otti leivän uunin päältä,
heitti penningit sijalle,
vei olutta kellarista,
tarjosi rahan sijalle.
Siinä söivät, siinä joivat,
siinä purtua pitivät;
sitten lähtivät ajohon.
Kerttu, kelvoton emäntä,
pieksi suuta kunnotonta,
käytti kieltä kelvotonta:
”Kun tulee kylältä Lalli,
henkenne ei paljon paina!”
Kun Lalli tuli kotia.
niin Lallin paha emäntä
pieksi suuta kunnotonta,
käytti kieltä kelvotonta:
”Jo tässä kävi väkeä,
täss’ on syöty, täss’ on juotu,
tässä purtua pidetty,
viety heiniä hevosen,
hietaa annettu sijalle,
syöty leivät uunin päältä,
sijalle kivensiruja,
olut juotu kellarista,
santaa annettu sijalle.”
Paimen kirkui kiukahalta,
parkui poika pankoltansa:
”Vaimosi puhuu valetta,
elä usko tuota naista!”
Vaan Lalli pahatapainen,
mies kovin pahasukuinen,
kohta keihäänsä kokosi,
piru suuren kirvehensä,
sukset seinältä sivalti,
lykkäsi lylyn lumelle,
työnsi kalhun kaljamalle,
hiihti herrojen perähän.
Sanoi orja uskollinen,
lausui parka palvelija:
”Jo kuuluu kumu takana,
vieläkö ajan hevosta?”
Sanoi Heinrikki Hämehen,
palvelijallensa pakisi:
”Jos kuuluu kumu takana,
elä aja enää hevosta,
elä karkaa konkarilta.”
”Entä jos ne saavat kiinni,
vaikka vielä tappavatkin?”
”Poikkea nyt tien sivuhun,
kuuntele kiven takana.
Jos minut tavoitetahan
tai vaikka tapetahankin.
poimi luuni pois lumesta,
silkkisäkkihin sijoita,
se pane härän rekehen
härän Suomehen vedellä,
itseksensä astuskella.
Kussa härkä uupunevi,
siihen kirkko
tehtäköhön,
kappeli rakettakohon,
papin saarnoja sanella,
kansan kaiken kuultavaksi.”
Piispa joutui surman suuhun.
Vaan ei orja uskollinen
löytänyt lumen seasta
sormea ison isännän,
pyhän miehen peukaloa
kultasormuksen keralla.
Palasi paha kotia
keihäinensä, kirveinensä.
Orja kirkui kiukahalta,
palkollinen pankoltansa:
”Mistä mies lakin on saanut,
isäntä hyvän kypärän,
piispan hiipan, hirtehinen?”
Lalli tuo murehissansa
lakin päästänsä nykäisi:
siihen hiukset kiinni tarttui,
nahka lähti päälaesta.
Kiskoi sormuksen korean:
lihat irtosi mukana.
Niin tämän pahantapaisen
piispan raukan raatelijan
tuli kosto korkialta,
palkka mailman valtiaalta.
Nousiaisten nummimaalle
vetohärkä tuo väsähti.
Siihen piispa peitettihin,
Hämeen herra haudattihin,
kirkkokin rakennettihin
pyhän Heinrikin nimehen.
Kansallismuseossa oli nähtävissä myös vanhoja karttoja. Ne olivat mielestäni todella hienoja, koska ne oli käsin piirrettyjä kaikki ja näin ollen vaativat taitoa.
Pohjoismaiden kartta

Pohjoismaiden kartta

Vanha euroopankartta

Vanha euroopankartta

Eläimistä on tehty laukkuja myös jo kauan aikaa sitten.

Eläimistä on tehty laukkuja myös jo kauan aikaa sitten.

 

Kansallismuseossa oli niin paljon nähtävää ja ihmeteltävää, ettei kaikki mielenkiintoinen mahdu mitenkään tähän mukaan, mutta yksi huone, jonka koin itse erityisen mielenkiintoiseksi oli valtaistuinhuone, jossa oli valtaistuin ja suuria maalauksia Venäjän keisareista ja keisarinnoista.

Valtaistuinhuone

Keisarinnat Elisabet Aleksejevna (1779-1826) ja Aleksandra Feodorovna vanhempi (1798-1860)

Keisarinnat Elisabet Aleksejevna (1779-1826) ja Aleksandra Feodorovna vanhempi (1798-1860)

Keisarinnat Maria Aleksandrovna (1824-80), Maria Feodorovna (1847-1928) ja Aleksandara Feodorovna nuorempi (1877-1918)

Keisarinnat Maria Aleksandrovna (1824-80), Maria Feodorovna (1847-1928) ja Aleksandara Feodorovna nuorempi (1877-1918)

Eetu Isto - Hyökkäys

Eetu Isto – Hyökkäys

Oli upeaa nähdä tämä maalaus itse omin silmin, koska olen nähnyt sen vaan niin monesti kirjan sivuilta tai internetissä. Maalaus on kuuluisa lähinnä sen symbolisuuden takia. Suomineito pitää kiinni lakikirjasta, jota Venäjän kaksipäinen kotka yrittää ottaa. Olen kiinnostonut jonkin verran taiteesta, joten sen takia varmaankin tämä jäi hyvin mieleeni.

Ulko-wc

Ekologinen ulkohuussi Mäntyharjulta

Tämä ulkohuussin kuva oli pakko ottaa mukaan vielä lopuksi ihan vain sen takiam että se on tuotu Mäntyharjulta, sieltähän olen nimittäin itsekin kotoisin. Oli jokseenkin hauskaa, että Suomen kansallismuseossa on mäntyharjulainen ulkohuussi. Huussi on ollut osana mäntyharjulaista taloa 1900-luvun puolivälissä. Se on tehty 1920-luvulla ja ollut satunnaisesti käytössä 2000-luvun alkuun asti.

Tutustumista Helsinkiin

Käyn tällä hetkellä opaskurssia Helmessä ja meillä on tarkoituksena kirjoittaa blogia oppimispäiväkirjana. Tähän menessä olen pitänyt kurssista todella paljon, koska liikumme Helsingissä ja tutustumme kaupunkiin paikan päällä, emmekä vain istu koulussa ja opiskele luentomaisilla tunneilla.

Itse en tunne Helsinkiä kovinkaan hyvin, koska olen asunut täällä vasta noin reilun vuoden ajan, joten Helsingissä pyöriminen ja kuuluisiin nähtävyyksiin tutustuminen on sitäkin tärkeämpää.

Ensimmäisinä päivinä kun olimme Helsingin keskustassa opasopiskelijaryhmämme kanssa, kävimme mm. Ruttopuistossa katsomassa Vanhaa kirkkoa, Eirassa ja Kaivopuistossa.

Ruttopuiston Vanha Kirkko, Helsingin vanhin kirkko

Ruttopuiston Vanha Kirkko, Helsingin vanhin kirkko

Johan Sederholmin hauta Ruttopuistossa

Johan Sederholmin hauta Ruttopuistossa

Kävimme myös Ruttopuistossa sijaitsevalla Johan Sederholmin haudalla, jossa pääsimme myös itse harjoittelemaan vähän oppaana olemista ja ryhmälle puhumista.

Johan Sederholm (26. lokakuuta 1722- 17. helmikuuta 1805) oli rikas Helsinkiläinen kauppias. Lisää Sederholmista voi lukea esimerkiksi täältä: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/411/

Ruttopuistosta jatkoimme Eiran kaupunginosaan

Ruttopuistosta jatkoimme Eiran kaupunginosaan

Huvilakatu

Huvilakatu

Huvilakatu tunnetaan hyvin Suomessa, sillä se on suositun suomalaisen tv-sarjan Salatut Elämät päätapahtumapaikkoja. Ainakin voisin kuvitella, että monet suomalaiset turistit tullessaan Helsinkiin, haluaisivat käydä katsomassa, miltä Pihlajakatu näyttää oikeasti.

Lue loppuun